Ero perreessä, jako tavarassa, tiedettiin sanoa jo menneellä vuosituhannella. Vaan onko sillä merkitystä, ollaanko avo- vai aviopuolisoita? Ero- ja avioitumistilastojen valossa kysymys lienee aina ajankohtainen.
Avioliitto päättyy aikanaan eroon tai puolison kuolemaan. Miten käy, jos jää tekemättä ositus eli viralliset paperit siitä, mikä osa puolisoiden omaisuutta kuuluu kullekin, kysyy Taloustaito 2.12.2019.
Avioliiton solmimisen myötä aviopuolisoille syntyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun avioliitto purkautuu, aviovarallisuussuhteet puretaan toimittamalla ositus, josta laaditaan osituskirja. Vasta sen jälkeen puolisot ovat valmiita aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Avioeron myötä aviopuolisot yleensä järjestävät ensimmäisenä asuntoasiansa. Yhteinen asunto myydään tai toinen puoliso lunastaa toisen osuuden, ottaa mahdolliset velat vastattavakseen ja maksaa toisen puolison ulos. Tässä tilanteessa on myös syytä laatia tarvittavat asiakirjat eli osituskirja. Osituskirja on määrämuotoinen asiakirja. Siitä tulee ilmetä osapuolet, avio-oikeuden alaiset varat ja velat sekä kuinka ne jaetaan, osapuolten allekirjoitukset ja todistajat.
Vaikka omaisuus eron jälkeen pidettäisiinkin yhteisomistuksessa, on syytä laatia osituskirja, jossa omistusoikeudet ja osuudet todetaan.
Myös lahjoitettaessa omaisuutta on otettava huomioon, onko omaisuus ollut avio-oikeuden alaista. Jos eronnut puoliso lahjoittaa kaiken omaisuutensa ja hänen ex-puolisonsa esittääkin ositusvaateen, pitäisi löytyä varoja, joilla maksaa tasingon.
Osituksen laatimiselle ei ole asetettu mitään määräaikaa. Sen vuoksi ositus voikin olla toimittamatta vuosikymmeniä. Mitä pikemmin avioeron jälkeen ositus toimitetaan, sitä helpompi on selvittää ositettavan omaisuuden määrä. Kun aikaa kuluu ja puolisot mahdollisesti avioituvat uudelleen, tilanne mutkistuu:
Osituksen puuttuminen voi vaikeuttaa yhteisenä kotina toimineen asunnon myyntiä, kuolleen puolison perinnönjakoa sekä uudelleen naimisiin menneen puolison avioeroa. Muista, että avio-oikeuden alaista omaisuutta myydessä, vuokratessa ja lahjoittaessa ex-puoliso voi vaatia omaa osuuttaan.
Puolison kuolema synnyttää surun lisäksi monia kysymyksiä lesken asemasta ja oikeuksista. Lesken vähimmäisoikeudet on määritelty laissa, mutta testamentin ja avioehtosopimuksen avulla lesken oikeuksia voidaan joko laajentaa ja supistaa. Lisäksi on muistettava, että lesken oikeudet ovat erilaiset sen mukaan, onko hän puolisoista köyhempi vai varakkaampi. Lesken asemaan vaikuttaa myös se, oliko perittävällä jälkeläisiä vai oliko hän lapseton. Entä miten perittävä oli selvittänyt omaisuuteen liittyvät asiat ex-puolison kanssa – tai ovatko ne edelleen selvittämättä? Tämäkin vaikuttaa lesken asemaan. (Taloustaito 10.8.2020.)
Joka toisella henkivakuutuksen ottaneella on oman henkivakuutuksen edunsaajana puoliso. Mikäli henkivakuutukseen ei ole kirjattu puolison nimeä, on hyvä tietää, että puolisomääritelmä koskee vain aviopuolisoa. Mikäli henkivakuutuksessa lukee vain avopuoliso, korvaus maksetaan kuolinpesälle. Lisäksi mahdollisissa erotilanteissa voi olla ajankohtaista päivittää henkivakuutuksen edunsaaja. (Taloustaito 23.5.2019.)
Taloustaito (4.6.2019) muistuttaa, että puolison kuoltua avolesken asumisoikeus pitää turvata testamentilla, mutta sekään välttämättä auta, mikäli testamentin tekijällä on lapsia. Mikäli avoparilla on yhteisiä lapsia tai testamentin tehneellä puolisolla on lapsia aiemmista suhteista, testamentilla voi määrätä avopuolisolle vain puolet omaisuudestaan. Toinen puolisko kuuluu rintaperillisille, jos he sitä vaativat. Jos asunto on ainoa perintö, avoleskellä ei ole tässäkään tapauksessa oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ilman lasten suostumusta.
”Yleensä pyritään välttämään tilannetta, jossa avoleski asuisi vainajan sukulaisten omistamassa asunnossa. Joissakin tilanteissa kannattaa silti miettiä, olisiko avopuolisolle järkevämpää määrätä testamentissa vain asunnon hallintaoikeus. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen, jos avoleski on jo iäkäs ja suhteet perinnön jättäjän rintaperillisiin ovat hyvät”, neuvoo Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Tero Hämeenaho.
Avioliitossa leskellä on lakiin perustuva oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin. Avioleskellä on oikeus käyttää myös yhteisen kodin irtaimistoa.
Verovinkki: Puolisoiden keskinäisen testamentin verosuunnittelussa yksi vinkeistä on se, että hyödynnetään 90 000 euron suuruista puolisovähennystä. Se merkitsee käytännössä sitä, että leskeksi jäävän taloudellista asemaa voidaan turvata perintöverovapaasti vähän alle 110 000 euron suuruisella summalla, jos leski saa perintöä puolisoltaan.
Artikkelit kokonaisuudessaan:
Taloustaito, 23.5.2019. Minna Petäinen. Onko henkivakuutuksesi edunsaajana avopuoliso? Nimeä avopuolisosi vakuutukseen.
Taloustaito, 4.6.2019. Katri Isotalo. Avolesken asuminen turvattava testamentillä – aina sekään ei riitä.
Taloustaito, 2.12.2019. Merja-Liisa Huolman-Lakari. Kun avioliitto päättyy, älä tee tätä rahavirhettä.
Taloustaito, 10.8.2020. Juha Koponen. Jäin leskeksi – kuka perii omaisuuden?
Aukioloajat: ma-to klo 8.30 - 16.00 pe klo 9.00 - 15.00. Kesäaikana pe suljettu. Korona-aikaan olemme osittain etätyössä.
