Taloustaidossa 30.12.2020 nostettiin esille monia yrittäjiä sairastuessa kiinnostava kysymys, jonka haluamme jakaa teillekin.
Yrittäjä kysyy työterveyshuollon kuluista verotuksessa:
Olen yksityinen elinkeinonharjoittaja. Jos sairastun ja minun pitää päästä lääkäriin, jonotan terveyskeskuksessa tai käyn yksityisellä lääkäriasemalla.
Voiko yrittäjä vähentää verotuksessaan mitään sairauskuluja ilman, että on tehnyt sopimuksen työterveyshuollosta lääkäriaseman kanssa?
Verojuristi Juha Salmikivi vastaa:
Edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.
Verotuksessa vähennyskelpoisia yrittäjän oman työterveyshuollon kuluja ovat sellaiset kulut, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon.
Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat.
Hammashoidon kustannukset eivät kuulu Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon, joten yrittäjän oman hammashoidon kustannukset eivät ole miltään osin vähennyskelpoisia työterveyshuollon kustannuksia.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tietysti hankkia palvelun myös terveyskeskukselta.
Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää, että kulut ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen. Tällöin hän ei voi saada itseltään tuloverolaissa (69 §) tarkoitettuja verovapaita henkilökuntaetuja eikä siten voi järjestää itselleen työterveyshuoltoa sairauskuluvakuutuksella eikä vähentää vakuutusmaksuja elinkeinotoiminnan verotuksessa.
Lähtökohtana liikkeen- tai ammatinharjoittajan (toiminimi) kohdalla on, että hän ei voi saada verovapaita henkilökuntaetuja. Tämä perustuu siihen, että hän ei voi olla itsensä työnantaja eikä hän siksi voi maksaa itselleen palkkaa.
Poikkeuksen tästä säännöstä muodostaa kuitenkin työterveyshuolto. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi verovapaasti järjestää itselleen työterveyshuollon, jonka kustannukset hän elinkeinotoiminnan verotuksessaan vähentää.
Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajalla on työntekijöitä, hän voi kuitenkin olla mukana työntekijöitä varten järjestetyissä virkistys- ja harrastustoimintatilaisuuksissa yhdessä työntekijöiden kanssa. Tällöin aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoisia myös hänen itsensä osalta. Sen sijaan liikkeen- tai ammatinharjoittajan omaan käyttöön hankkimia liikunta- ja kulttuuriseteleitä ei voida verotuksessa vähentää.
Työterveyshuollon itselleen järjestäneistä yrittäjistä jopa yli puolella on mukana palvelussa myös sairaanhoito. Yrittäjä ostaa työterveyshuollon useimmiten itse valitsemaltaan yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä, ilmenee Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista.
Työterveyshuollon järjestäminen yrittäjälle ei ole pakollista, mutta jos se järjestetään, vastaa työterveyshuolto sisällöltään ja korvauksiltaan työntekijöiden palvelua.
Erityisen merkittävä lisäys on tapahtunut yksinyrittäjillä: kun vuonna 2016 vain 18 prosenttia heistä järjesti itselleen työterveyshuollon, on luku nyt 39 prosenttia. Pelkästään ennaltaehkäisevä palvelu on käytössä 19 prosentilla ja laajempi myös sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto 20 prosentilla yksinyrittäjistä. Jos yrityksessä on työsuhteisia henkilöitä, on vähintään ennaltaehkäisevän työterveyshuoltopalvelun tarjoaminen heille pakollista. Kyselyn työnantajavastaajista 95 prosenttia ilmoitti myös tehneensä näin.
Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan sijaitsevissa työ- ja toimipaikoissa työskenteleville työterveyshuoltopalvelut. Tämän velvoitteen kunta voi hoitaa eri tavalla: joko tuottamalla palvelut itse, kuntayhtymänä, kunnallisena liikelaitoksena tai hankkimalla sen yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta voi myös toteuttaa työterveyshuoltopalvelut yhteistyössä yksityisen työterveyspalvelujen tuottajan kanssa.
Kyselystä käy ilmi, että yrittäjät luottavat työterveyspalvelussa toisiin yrittäjiin:
Verohallinnon syventävissä vero-ohjeissa muistutetaan, etteivät työterveyshuollon palvelujen käyttämisestä yrittäjälle aiheutuvat matkakustannukset ole vähennyskelpoisia työterveyshuollon kustannuksia. Tällaisista matkoista aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelvottomia elantomenoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että työnantajan järjestämään vapaaehtoiseen terveydenhuoltoon kuuluvan hammashoidon kohtuullisia kustannuksia voidaan pitää verovapaana henkilökuntaetuna ja yhtiölle vähennyskelpoisena kuluna, vaikka Kela ei kustannuksista korvausta maksaisikaan.
Jäikö jokin mietityttämään? Soita meille 010 4232 000 ja kysy lisää!
Lue tekstit kokonaisuudessaan:
Taloustaito, 25.5.2018. Juha Salmikivi. Yrittäjä tai osakas: Näitä henkilöstöetuja voit saada verovapaasti
Taloustaito, 24.9.2020. Minna Petäinen. Yrittäjä järjestää työterveyshuollon yhä useammin myös itselleen
Taloustaito, 30.12.2020. Voiko yrittäjä vähentää työterveyshuollon kulut verotuksessa?
Verohallinto, 5.4.2018. Syventävät vero-ohjeet: Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa.
Aukioloajat: ma-to klo 8.30 - 16.00 pe klo 9.00 - 15.00. Kesäaikana pe suljettu. Korona-aikaan olemme osittain etätyössä.
