Vuosi 2021 toi kaivattuja muutoksia ja lisäyksen luontoisetuihin vähintäänkin ulkoilmareippailijoille sekä julkisia kulkuneuvoja käyttäville. Työnantaja voi vuoden alusta alkaen järjestää työntekijän käyttöön polkupyörän, jota voi käyttää myös yksityisajoihin, kun etu käsitellään Verohallinnon ohjeiden mukaisesti palkanlaskennassa.
Verotuksessa luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta palkansaajalle. Luontoisetu on toisin sanoen työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke (tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön.
Luontoisedussa palkansaaja saa vain käyttöoikeuden hyödykkeeseen. Sen sijaan hyödykkeen omistusoikeus ei siirry palkansaajalle. Käyttöoikeus hyödykkeeseen lakkaa viimeistään työsuhteen päättyessä.
Hyödykkeen on oltava työnantajan omistama tai hallitsema. Palkansaajan itse hankkimat hyödykkeet, joiden kustannukset työnantaja korvaa palkansaajalle tai maksaa suoraan hyödykkeen luovuttajalle, eivät ole verotuksessa tarkoitettua luontoisetua. Tällöin edun arvo luetaan rahapalkkaan. Luontoisedusta ei ole kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa palkansaajan itse vuokraaman asunnon vuokran. Koko vuokran määrä on tällöin palkkaa (KHO 15.8.1973 taltio 3039).
Tuloverolain (1535/1992, TVL) 64 §:n 1 momentin mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet.
Työnantaja voi antaa luontoisedun niin sanottuna vapaana etuna, tai periä siitä korvauksen. Jos palkansaajan työnantajalle maksama korvaus on vähintään edun luontoisetuarvon suuruinen, verotettavaa etua ei synny. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava luontoisetu tulorekisteriin. Työnantajalle maksetulla korvauksella tarkoitetaan palkansaajan veroilla vähennetystä nettopalkasta perittyä korvausta. Luontoisedut verotetaan nautintaperiaatteen mukaan eli etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut palkansaajan käytettävissä. Käyttöajankohdan perusteella määräytyy myös edun verovuosi.
Polkupyörän verotusarvossa huomioidaan pyörän hankintahinta, joka jaetaan viidellä käyttövuodella sekä pääoman korko, vuosittaiset huolto-, korjaus ja muut käyttökustannukset. Verotusarvona palkanlaskennassa käsitellään kuukausittain 1/12 saaduista vuotuisista kustannuksista. Mikäli työnantaja järjestää polkupyörän esimerkiksi leasing-sopimuksella, ei verotusarvossa huomioida sopimukseen liittyviä toimisto- ja käsittelykuluja. Työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten arvoksi lasketaan 20 euroa kuukaudessa. Työsuhdepolkupyöräetu on verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa.
Polkupyörään kiinteästi kuuluvat, erikseen hankitut lisävarusteet kuten ajovalot, lukitus ja nastarenkaat sekä pyöräilykypärä otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä lisävarusteiden arvo hankintahintaan.
Mikäli polkupyöräetu on osa ns. liikkumisen palvelupakettia, edun raha-arvona on käsiteltävä kuitenkin kuukaudessa se euromäärä, joka vastaava etu olisi erikseen tarjottuna.
Työsuhdematkalipussa aiemmin ollut 300 – 750 euron välinen veronalainen osuus poistui ja on nyt verovapaata 3 400 euroon asti vuodessa.
Mikäli työnantaja tarjoaa työsuhde-etuna ns. liikkumisen palvelupaketin, niin siihen kuuluva joukkoliikenteen osuus katsotaan työsuhdematkalipuksi. Liikkumisen palvelupaketilla tarkoitetaan yleensä kuukausimaksulla saatavaa kokonaisuutta, joka yhdistää esimerkiksi julkisen liikenteen, kaupunkipyörien, taksien, yhteiskäyttöautojen ja muiden liikennemuotojen käytön. Koska vain joukkoliikenteen osuus voidaan lukea työsuhdematkalipun arvoon, se on eriteltävä liikkumisen palvelupaketista, jos palvelupaketti sisältää myös esimerkiksi taksien käytön.
Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa vuodessa. Eli esimerkiksi polkupyörän verotusarvo 1 200 euroa vähennetään 3 400 eurosta ja loppuosa 2 200 voi olla työsuhdematkalipun verovapaata osuutta.
Luontoisetuautona olevaan täyssähköauton verotusarvoon on annettu vuosille 2021 – 2025 määräaikainen verotuki. Edellytyksenä on, että auton hiilidioksidipäästö on 0 g/km ja auto on rekisteröity Suomeen vuonna 2020 tai sen jälkeen. Auto voi olla vapaa- tai käyttöetuauto. Edellytykset täyttävän auton kuukausikohtaista verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa.
Edelleen voidaan lisäksi vähentää vapaan autoedun verotusarvossa huomioitavista auton käyttökustannusten osuudesta 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö.
Työnantajan kustantama kotilatauslaite työsuhde-etuna olevan sähköauton käyttäjälle voidaan lukea auton verollisiin lisävarusteisiin eikä sitä tarvitse enää käsitellä käyvästä arvosta erikseen palkanlaskennassa. Edellytyksenä on, ettei latauslaite siirry työntekijän omistukseen. Latauslaitteen kohdalla kyseessä voi olla joko täyssähköauto tai ladattava hybridiauto.
Auton sähkön latausetu työnantajan kustannuksella joko työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä on verovapaa etu vuosien 2021 – 2025 aikana. Verovapaus koskee sekä työntekijän omaa että käyttöetuna saatua luontoisetuautoa. Latausedun osalta ei ole merkitystä onko auto täyssähköauto tai ladattava hybridiauto. Kuitenkaan työnantaja ei voi korvata työntekijän kotona tapahtuvaa lataamista edes sähkömittariin perustuen.
Taloushallintoliitto, 8.1.2020. Luontoisetuihin muutoksia 2021 – polkupyöräetu, työsuhdematkalippu ja sähköautojen veroetu
Verohallinnon päätös vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista, 25.11.2020
Verohallinto, syventävät vero-ohjeet 17.12.2020. Luontoisedut verotuksessa
Aukioloajat: ma-to klo 8.30 - 16.00 pe klo 9.00 - 15.00. Kesäaikana pe suljettu. Korona-aikaan olemme osittain etätyössä.
